Journalismi 1 eli VIK 2 on toinen viestinnän pakollisista
kursseista, sillä kaikki viestintä pohjautuu tavalla tai toisella
journalismiin. Tunneilla opitaan, mitä journalismi on ja millaisia
erilaisia journalismin muotoja on olemassa. Myös hyvän journalistisen
tekstin piirteet tulevat hyvin esille tuntien aikana. Kurssin aikana
tehtävänä on kirjoittaa kolme tekstiä, joissa aihe on vapaa, mutta
joissa yhdessä pitäisi esiintyä jonkinlaista haastattelua.
Harva tuskin on onnistunut välttymään tiedolta, joka räjäytti uutissivustot ja sosiaaliset mediat ja kohahdutti Suomen lisäksi kaikkia Pohjoismaita viime joulukuussa: vuonna 2012 suoritetun Pisa-tutkimuksen tulokset julkistettiin eivätkä ne tuoneet mukanaan iloisia uutisia Pohjoismaille. Erityisesti tänä vuonna pääaineena ollut matematiikka koki karun kohtalon. Sen sijaan jo vuonna 2009 parhaiten menestynyt Shanghai ylsi jälleen ykkössijalle kaikissa sarjoissa.
15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava Pisa-tutkimus tehdään joka kolmas vuosi ja keväällä 2012 sen pääpaino oli matematiikassa, mutta myös luonnontieteitä ja lukutaitoa tutkittiin. Tutkimuksessa oli mukana 65 maata ja aluetta. Suomesta 311 koulusta liki 9 000 oppilasta osallistui kokeeseen.
Suomi sijoittui vuosina 2003 ja 2006 joko ensimmäiselle tai toiselle sijalle kaikissa sarjoissa ja vielä 2009 tulokset olivat maailman parhaimmistoa. Vuonna 2012 suoritetussa tutkimuksessa taso kuitenkin on laskenut, ja esimerkiksi matematiikassa Suomi löytyy vasta 12. sijalta. Vaikka sijoitus on edelleen hyvä, pudotus kertoo paljon peruskoulutuksen suunnasta. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä kertoi jo marraskuun lopussa STT:lle, ettei Pisa-pudotus tullut yllätyksenä.
- Myös opetushallituksen omissa tutkimuksissa on näkynyt oppimistulosten laskua numeron verran.
Mitä tehdä? Miten taso saataisiin takaisin entiselleen? Mistä pudotus edes johtuu? Aiheesta ollaan jauhettu jo kyllästymiseen saakka: oman arvionsa tilanteesta ovat antaneet niin opettajat, professorit sekä muut opetusalan ammattilaiset kuin myös poliitikot. Syiksi ollaan lueteltu oppilaiden viitsimättömyyden lisäksi esimerkiksi vanhempien suhtautuminen, työrauhaongelmat, vapaa-ajan tärkeyden kasvaminen sekä älypuhelimet. Myös valtion tekemät säästöt ja se, että Suomen kouluissa käytetään vanhentuneita opetusmenetelmiä eikä pysytä kehityksessä mukana, ovat usein mainittuja syitä. Vaikka Suomessa ollaan käyty aiheesta kiivasta keskustelua, ulkopuolella Suomen tason huononemista on tuskin huomattu: tulosta on pidetty monissa maissa niin korkeana, että Suomi on edelleen koulutuksen mallimaa. Tämä saattaa olla myös syy putoamiselle, sillä monet maat ovat ottaneet viime vuosina Suomesta mallia. Sillä välin kun muut maat ovat kehittäneet opetustaan parempaan suuntaan, Suomi on jatkanut samalla hyväksi todetulla tavalla kuin ennenkin.
- Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään, sanoo opetusministeri Krista Kiuru Iltalehdessä 3.12.2013 julkaistussa uutisessa. Vielä erityisen suuria muutoksia ei ole tehty, mutta jo vuoden 2013 puolessavälissä eduskunnan sopima lakiuudistus nousi voimaan tammikuun alussa: uusi ns. koulurauhapaketti lisää opettajien ja rehtorien valtaa ja antaa uusia keinoja puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen.
On totta, että oppilaiden motivaatio on laskenut.
Itse vielä vuosi sitten peruskoulun penkkiä kuluttaneena tiedän, että
kouluihin raahaudutaan yhä useammin vain viettämään aikaa ja näkemään
kavereita, eikä Suomen ilmaista ja laadukasta peruskoulutusta osata
arvostaa. Myöskään opettajien antaman tiedon merkitystä ei enää muisteta
ja auktoriteetti on kadonnut lähes kokonaan. Tämän takia uusi lakiuudistus on todella hyvä ratkaisu. Nuorten syyksi on kuitenkin laitettu paljon, jopa liikaa. Myös yleistystä on tapahtunut hurjasti, vaikka edelleenkin löytyy myös niitä hyviä oppilaita, jotka tosissaan yrittävät panostaa kouluun. Oppilaita puolustellakseni voin kertoa, etteivät aikuiset aina ymmärrä oppilaiden tuen tarvetta iässä, jolloin koko kroppa on vielä kehitysvaiheessa. Erityisesti pojille koulunkäynti voi olla vaikeaa ja usein juuri pojat ovatkin niitä, jotka eivät ymmärrä peruskoulun merkitystä tulevaisuutta varten. Tämä näkyy myös tutkimuksessa, sillä tytöt olivat nyt ensimmäistä kertaa kaikissa aineissa poikia parempia. Pudotuksen syy ei tosiaankaan ole vain oppilaissa ja olenkin ihmetellyt, miksei oppilailta itseltään ole kysytty, mikä heidän mielestään on johtanut nykyiseen tilanteeseen. Valtion pitää ottaa asia hoidettavakseen, lopettaa lisääntyvät säästöt niin tärkeästä asiasta kuin peruskoulutus ja kehittää opetustaan ja opetusmenetelmiään nykyaikaisemmiksi, käyttäen esimerkiksi tekniikkaa apuna opiskelussa, sillä se saattaisi lisätä oppilaiden motivaatiota.
- Jos me haluamme nuoret ponnistelemaan, meidän pitää itsekin
ponnistella ja näyttää mallia, mitä se älyllinen ponnistelu on, kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka
totesi joulukuussa Iltalehdelle.
Tulosten huonontuminen on selvästi monen syyn summa. Mitään ei kuitenkaan ole vielä menetetty: Ruotsissakin, jonka pudotus on ollut sitten vuoden 2009 suurempi kuin yhdenkään muun osallistuneen maan, asiaa ollaan alettu ajamaan eteenpäin ja oppivelvollisuus saattaakin tulevaisuudessa kestää kymmenen vuotta. Seuraavaan Pisa-tutkimukseen on enää vuosi, joten on ihme, jos jo siihen
saadaan Suomen osalta merkittävää nousua - mutta jos valtio nyt tosissaan päättää lähteä
parantamaan tärkeää peruskoulutusta, tämän hetkinen pudotus
pystyttäisiin vielä ehkä korjaamaan.
(Lähteet: aamulehti.fi, hs.fi, iltasanomat.fi, iltalehti.fi, web.eduskunta.fi, oph.fi)
