24. tammikuuta 2019
10. helmikuuta 2018
DreamUp: haastattelut
Emmi Kärnä on Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomialumni, ja nykyään myös Mysteerin toinen perustaja, yrittäjä ja luova johtaja, joka vastaa yrityksessä peleistä ja palvelun laadusta. Mysteerin valikoimaan kuuluu pakohuonepelejä kuudella eri paikkakunnalla. Peleissä 2-5 henkilöä suljetaan tunniksi huoneeseen, jossa pulmat täytyy ratkaista ja löytää avain, jolla pääsee ulos. Pakohuonepelien lisäksi Mysteeri on laajentamassa tosielämän peleihin, joista yksi esimerkki on jo alkaneet mysteeri-illalliset kolmessa eri kaupungissa, myös Jyväskylässä Pöllöwaarissa.
”Mun oma juttu on tarinoiden kertominen eri tavoilla”, kertoo Emmi. ”Työssäni pääsen kertomaan tarinoita pakohuonepelien avulla. Haluan jatkuvasti kehittyä tarinoiden kertomisessa, jotta vielä 10 vuoden päästä voin jakaa tarinoita niin, että formaatilla ei ole väliä.”
Emmi kertoo oman juttunsa löytyneen sattumalta juuri oikealla hetkellä: oli vuosi 2015, kun hän oli juuri irtisanoutunut työstä, jossa tunsi itsensä onnettomaksi. Silloin hän koki olevansa avoin maailmalle. Emmi oli puhunut poikaystävänsä Jussin kanssa yhteisestä projektista, mutta aihe oli auki. He eivät olleet kuulleet pakohuonepeleistä Suomessa, mutta pian he törmäsivät sattumalta konseptiin Tallinnan reissulla. Kumpikin heistä innostui ideasta valtavasti, ja he päättivät kokeilla sitä lähinnä yhteisenä harrastuksena – toisin kuitenkin kävi, ja Mysteeri jatkaa edelleen kasvuaan.
”Olen tulossa DreamUpiin ennen kaikkea innostamaan nuoria. Omien unelmien tavoittelu ei oikeasti ole niin kaukainen ajatus kuin usein ajatellaan – se saattaa odottaa ihan kulman takana, kunhan hetki, paikka ja tapa ovat oikeita sen saavuttamiseen.”
Mysteeri tarjoaa opiskelijoille -15% alennuksen maanantaista keskiviikkoon voimassa olevalla opiskelijakortilla. Tutustu Mysteeriin lisää osoitteessa https://www.mysteeri.com/.
Jesse Ala-Lahti valmistui joulukuussa 2017 tietoverkkotekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, ja nykyään hän toimii Wellness Tools Groupin toimitusjohtajana. Jesse on mukana DreamUpin Kokemustorilla esittelemässä tuotettaan nimeltä Mutjutin. Mutjutin on taskukokoinen kalvohierontaväline, jolla lihaksen päällä olevat lihaskalvot saadaan irtoamaan lihaksesta, jolloin lihas rentoutuu ja sen toiminta helpottuu.
”Mun oma juttu on yrittäminen, sillä silloin saan tehdä sitä, mitä itse haluan ilman, että olen sidottuna jonkun muun toimintaan. Tykkään itse vaikuttaa omaan tekemiseeni. Kenenkään muun ei tarvitse sanoa, mitä minun pitää tehdä ja milloin – toimitusjohtajana oma tekeminen on omalla vastuullani, ja pystyn tekemään hommia milloin haluan.”
Jessen asenne yrittämistä kohtaan ei ollut erityisen positiivinen vielä opintojen alkaessa. Aihe oli melko tuntematon, sillä Jessen lähipiirissä ei ole yrittäjiä. Jesse on kuitenkin osallistunut monenlaisiin projekteihin aina 13-vuotiaasta asti: hän on esimerkiksi ollut mukana järjestämässä useita verkkopelitapahtumia, 3D-tulostamassa piparkakkumuotteja ja suunnittelemassa taisteluensiapuharjoitetta VR-alustalle. Jälkikäteen ajateltuna kaikki nämä ovat olleet tietynlaista yrittämistä, vaikkei hän niitä sellaiseksi osannut mieltää.
Jessen matka yrityksen toimitusjohtajaksi oli sattuman kauppaa: Mutjuttimen on kehittänyt jyväskyläläinen koulutettu hieroja ja jäsenkorjaaja Jarmo Pihlavamäki, joka huomasi tarpeen helppokäyttöiselle ja edulliselle kalvohierontavälineelle. Jesse ja Jarmo tutustuivat Jarmon syntymäpäivillä, joissa Jesse oli valokuvaamassa. Jarmo kuuli, että Jessellä oli käytössään 3D-tulostin, ja esitteli ideansa Mutjuttimesta. Jesse lähti tekemään prototyyppiä tulostimella, kunnes muutaman kuukauden ja monen prototyyppivaiheen jälkeen Mutjuttimen lopullinen muoto oli selvillä. Aluksi Jesse siis osallistui idean tekniseen toteutukseen ja tuotteen kehitykseen. Tällä hetkellä yritys on pyörinyt noin vuoden.
”Jos lihaksesi ovat toisinaan jumissa, niin kannattaa käydä meidän pisteellä kokemustorilla!”
Tutustu Mutjuttimeen lisää osoitteessa https://www.mutjutin.fi/.
Pinja Taipale on toisen vuoden valokuvaajaopiskelija Gradian luovalta kampukselta Kankaalta. Pinja pitää DreamUpin Kokemustorilla pistettä, jossa voi otattaa itsestään CV-kuvat.
”Mun oma juttu liittyy valokuvaamiseen, jossa kehityn koko ajan lisää. Valokuvaamisessa en ole vielä löytänyt sitä tiettyä omaa juttua, josta kuvani tunnistaa. Näin varhaisessa vaiheessa en osaa sanoa, mikä se edes tulee olemaan, sillä valokuvaamisessa niin moni asia kiinnostaa.”
Pinja on valokuvannut koko ikänsä. Alun perin hän olisi kuitenkin halunnut Helsinkiin opiskelemaan audiovisuaalista viestintää, mutta ei päässyt kouluun sisään. Silloin kohtalo puuttui peliin, ja kuvallinen ilmaisu siirtyi Petäjävedeltä Jyväskylään. Jo pääsykokeissa Pinja innostui alasta lisää, ja ilahtuikin saadessaan opiskelupaikan – silloin hän tunsi, että juuri tähän kouluun hän kuuluu. Hän kokee olevansa vielä alussa omalla matkallaan oman juttunsa parissa: hänhän on pienessä kaupungissa valokuvauksen opiskelijana, jolla on vasta melko vähän arvokasta käytännön kokemusta alalta.
”Tähtään siihen, että jossain vaiheessa minulla on vain reppu selässä ja kamera mukana – haluaisin kuvata journalistina ympäri maailmaa ja tuoda sillä hetkellä ajankohtaisia totuuksia esille. Toivoisin saavani mennä aika vapaasti ja tehdä unelmatyötäni siinä samalla.”
Timi Maunula on toisen vuoden liiketalouden opiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta, mutta hän kutsuu itseään mielellään myös yrittäjäksi yrittäjyystaustansa ja opiskelupaikkansa takia. Timi on DreamUpissa mukana juontajana.
”En ole ihan täysin varma omasta jutustani, mutta koen olevani jo aika lähellä. Tykkään hirveästi tehdä kaikkea ja olla joka paikassa mukana. Tiimiakatemia on antanut älyttömän hyvät mahdollisuudet kokeilla ihan mitä tahansa, minkä kautta voi löytää sen oman juttunsa. Yrittäminen on se mun juttu. Uskon, että tällä hetkellä käynnissä oleva projekti, joka sisältää vaatebrändin ja -ilmiön rakentamista, on lähimpänä sitä, mitä haluan tehdä tulevaisuudessakin.”
Oman juttunsa Timi löysi viime kesänä ensimmäisen korkeakouluvuoden jälkeen. Oman alan kesätyöpaikat olivat kiven alla, joten hän päätti perustaa yrityksen yhdessä kaverinsa kanssa. Yrityksen ideana on tarjota kotiinkuljetus autolle autokauppojen yhteydessä, sillä vastaavaa palvelua ei autojen kohdalla ole ennen ollut tarjolla, vaikka esimerkiksi ruokaa ja elektroniikkaa saa ostettua verkosta suoraan kotiovelle. Kesäyrittäjyys oli Timin mukaan oikea oppimiskokemus, joka myös johdatteli oivallukseen siitä, että yrittäminen on se oma juttu. Yritys on tällä hetkellä olemassa pöytälaatikossa, ja Timi toivoo pääsevänsä työskentelemään yrityksen nimissä vielä tulevaisuudessakin.
Tiimiakatemiassa Timi toimii 12 hengen Osuuskunta Mahtiassa team leaderina. Brändin rakentaminen on kiinnostanut häntä jo kauan, ja hän koki Tiimiakatemian antavan parhaimmat mahdollisuudet sen oppimiseen – siksi hän päätti hakea Tiimiakatemiaan ensimmäisen vuoden liiketalouden opintojen jälkeen. Tällä hetkellä Timi rakentaa projektinaan omaa vaatebrändiä projektiryhmänsä kanssa. Ajatus projektista syntyi jo kesällä, kun Instagramissa vastaan tuli Timin vanhan koulukaverin piirustuksia. Huomattuaan tuttunsa suuren kehityksen ja ”törkeen makeen” piirustustavan Timi lähti kyselemään kaverin kiinnostusta piirustusten kaupallistamiseen. Tällä hetkellä heillä on käsissään ensimmäinen testiprintti hupparista. Suunnitelmana on tehdä rajoitetut erät skeitahtavista mallistoista, ja tavoitteena on myös mahdollisesti vaatteiden valmistaminen käsityönä Suomessa. Markkinoinnin he haluavat tehdä hyvin eri tavalla kuin kukaan muu. Monia markkinointitempauksia on jo suunnitteilla – kirjaimellisesti vain avaruus on rajana.
”Kaiken toimintamme takana on kunnioitus niitä ihmisiä kohtaan, jotka tekevät sitä, mistä oikeasti tykkäävät tai mitä rakastavat. Ei koulussa sanota, että rupea ammattiskeittaajaksi tai -laskettelijaksi, ennemminkin saatetaan sanoa, että ei kannata skeitata tai lasketella työkseen. Kuitenkin osa saa tehtyä siitä suurimmasta intohimostaan työnsä.”
Joonas Pylvinen on neljännen vuoden ohjelmistotekniikan insinööriopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Joonas on DreamUpin Kokemustorilla esittelemässä nelihenkisen tiiminsä virtuaalitodellisuuspeliä, jota he ovat kehittäneet jopa puolustusvoimien käyttöön.
”Mun oma juttu on yrittäminen, sillä tykkään paljon valikoida sitä, mitä teen. Virtuaalinen ja lisätty todellisuus kiinnostavat minua todella paljon, ja niiden parissa tulen toivottavasti työskentelemään myös tulevaisuudessa. Näiden lisäksi myös yhteisöjen rakentaminen on todella tärkeää minulle.”
Alkuperäisessä simulaatiossa ollaan armeijassa puolijoukkueteltassa, jossa lämmitetään kamiinaa puilla virtuaalitodellisuudessa. Ideaa lähdettiin kehittämään vakavampaan suuntaan, kun Joonas törmäsi Slushissa vanhaan äidinkielen opettajaansa. Opettaja on ollut mukana FinEdu VR -hankkeessa, jossa tutkitaan virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia opetuskäytössä. Kun Joonas kertoi omasta unelmastaan tehdä harjoitussimulaatioita puolustusvoimien käyttöön, opettaja lupasi selvitellä asiaa. Asia eteni, ja lopulta puolustusvoimilta osoitettiin kiinnostusta – kunhan simulaatio toimisi taisteluensiapukoulutuksena. VR-pelin ansiosta tiimi pääsee myös mukaan Tanskan Nordefco ADL -konferenssiin huhtikuussa, joka on pohjoismaiden puolustusyhteistyön koulutustilaisuus.
Innostus yrittäjyyteen on syntynyt vasta ammattikorkeakouluopinnoissa, mutta tietotekniikasta Joonas on ollut kiinnostunut jo pienestä asti. Ensimmäisen kerran hän kuuli virtuaalitodellisuuslaseista ollessaan 10-vuotias. Hän kertoo kuvitelleensa silmilleen lasit, ja samaan aikaan ajaneensa autopelin kierrosta ympäri silmät kiinni. Edelleen VR-maailma kiehtoo: virtuaalitodellisuudessa voi luoda sellaisia maailmoja, kun vain itse haluaa. Lisätty todellisuus tulee Joonaksen mukaan todennäköisesti osin jopa korvaamaan virtuaalitodellisuutta, joten kiinnostus sitä kohtaan on luonnollinen jatkumo.
Joonas onkin ollut mukana monenlaisissa projekteissa esimerkiksi Osuuskunta Dynamon kautta, ja tälläkin hetkellä käynnissä on projektit esimerkiksi hackaton-tapahtuman ja pelikahvilan parissa. Joonas kertoo olleensa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jolloin hän on voinut kertoa omasta kiinnostuksestaan. Ilman verkostoja Joonas tuskin olisi päässyt näin moneen mukaan.
”Kaikilla toimilla pyrin ottamaan askelia lähemmäs lopullista unelmaani, eli taistelusimulaatioiden luomista sotilaskoulutusta varten. Kaikki projektit ohjaavat sinne päin.”
”Mun oma juttu on tarinoiden kertominen eri tavoilla”, kertoo Emmi. ”Työssäni pääsen kertomaan tarinoita pakohuonepelien avulla. Haluan jatkuvasti kehittyä tarinoiden kertomisessa, jotta vielä 10 vuoden päästä voin jakaa tarinoita niin, että formaatilla ei ole väliä.”
Emmi kertoo oman juttunsa löytyneen sattumalta juuri oikealla hetkellä: oli vuosi 2015, kun hän oli juuri irtisanoutunut työstä, jossa tunsi itsensä onnettomaksi. Silloin hän koki olevansa avoin maailmalle. Emmi oli puhunut poikaystävänsä Jussin kanssa yhteisestä projektista, mutta aihe oli auki. He eivät olleet kuulleet pakohuonepeleistä Suomessa, mutta pian he törmäsivät sattumalta konseptiin Tallinnan reissulla. Kumpikin heistä innostui ideasta valtavasti, ja he päättivät kokeilla sitä lähinnä yhteisenä harrastuksena – toisin kuitenkin kävi, ja Mysteeri jatkaa edelleen kasvuaan.
”Olen tulossa DreamUpiin ennen kaikkea innostamaan nuoria. Omien unelmien tavoittelu ei oikeasti ole niin kaukainen ajatus kuin usein ajatellaan – se saattaa odottaa ihan kulman takana, kunhan hetki, paikka ja tapa ovat oikeita sen saavuttamiseen.”
Mysteeri tarjoaa opiskelijoille -15% alennuksen maanantaista keskiviikkoon voimassa olevalla opiskelijakortilla. Tutustu Mysteeriin lisää osoitteessa https://www.mysteeri.com/.
Jesse Ala-Lahti valmistui joulukuussa 2017 tietoverkkotekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, ja nykyään hän toimii Wellness Tools Groupin toimitusjohtajana. Jesse on mukana DreamUpin Kokemustorilla esittelemässä tuotettaan nimeltä Mutjutin. Mutjutin on taskukokoinen kalvohierontaväline, jolla lihaksen päällä olevat lihaskalvot saadaan irtoamaan lihaksesta, jolloin lihas rentoutuu ja sen toiminta helpottuu.
”Mun oma juttu on yrittäminen, sillä silloin saan tehdä sitä, mitä itse haluan ilman, että olen sidottuna jonkun muun toimintaan. Tykkään itse vaikuttaa omaan tekemiseeni. Kenenkään muun ei tarvitse sanoa, mitä minun pitää tehdä ja milloin – toimitusjohtajana oma tekeminen on omalla vastuullani, ja pystyn tekemään hommia milloin haluan.”
Jessen asenne yrittämistä kohtaan ei ollut erityisen positiivinen vielä opintojen alkaessa. Aihe oli melko tuntematon, sillä Jessen lähipiirissä ei ole yrittäjiä. Jesse on kuitenkin osallistunut monenlaisiin projekteihin aina 13-vuotiaasta asti: hän on esimerkiksi ollut mukana järjestämässä useita verkkopelitapahtumia, 3D-tulostamassa piparkakkumuotteja ja suunnittelemassa taisteluensiapuharjoitetta VR-alustalle. Jälkikäteen ajateltuna kaikki nämä ovat olleet tietynlaista yrittämistä, vaikkei hän niitä sellaiseksi osannut mieltää.
Jessen matka yrityksen toimitusjohtajaksi oli sattuman kauppaa: Mutjuttimen on kehittänyt jyväskyläläinen koulutettu hieroja ja jäsenkorjaaja Jarmo Pihlavamäki, joka huomasi tarpeen helppokäyttöiselle ja edulliselle kalvohierontavälineelle. Jesse ja Jarmo tutustuivat Jarmon syntymäpäivillä, joissa Jesse oli valokuvaamassa. Jarmo kuuli, että Jessellä oli käytössään 3D-tulostin, ja esitteli ideansa Mutjuttimesta. Jesse lähti tekemään prototyyppiä tulostimella, kunnes muutaman kuukauden ja monen prototyyppivaiheen jälkeen Mutjuttimen lopullinen muoto oli selvillä. Aluksi Jesse siis osallistui idean tekniseen toteutukseen ja tuotteen kehitykseen. Tällä hetkellä yritys on pyörinyt noin vuoden.
”Jos lihaksesi ovat toisinaan jumissa, niin kannattaa käydä meidän pisteellä kokemustorilla!”
Tutustu Mutjuttimeen lisää osoitteessa https://www.mutjutin.fi/.
Pinja Taipale on toisen vuoden valokuvaajaopiskelija Gradian luovalta kampukselta Kankaalta. Pinja pitää DreamUpin Kokemustorilla pistettä, jossa voi otattaa itsestään CV-kuvat.
”Mun oma juttu liittyy valokuvaamiseen, jossa kehityn koko ajan lisää. Valokuvaamisessa en ole vielä löytänyt sitä tiettyä omaa juttua, josta kuvani tunnistaa. Näin varhaisessa vaiheessa en osaa sanoa, mikä se edes tulee olemaan, sillä valokuvaamisessa niin moni asia kiinnostaa.”
Pinja on valokuvannut koko ikänsä. Alun perin hän olisi kuitenkin halunnut Helsinkiin opiskelemaan audiovisuaalista viestintää, mutta ei päässyt kouluun sisään. Silloin kohtalo puuttui peliin, ja kuvallinen ilmaisu siirtyi Petäjävedeltä Jyväskylään. Jo pääsykokeissa Pinja innostui alasta lisää, ja ilahtuikin saadessaan opiskelupaikan – silloin hän tunsi, että juuri tähän kouluun hän kuuluu. Hän kokee olevansa vielä alussa omalla matkallaan oman juttunsa parissa: hänhän on pienessä kaupungissa valokuvauksen opiskelijana, jolla on vasta melko vähän arvokasta käytännön kokemusta alalta.
”Tähtään siihen, että jossain vaiheessa minulla on vain reppu selässä ja kamera mukana – haluaisin kuvata journalistina ympäri maailmaa ja tuoda sillä hetkellä ajankohtaisia totuuksia esille. Toivoisin saavani mennä aika vapaasti ja tehdä unelmatyötäni siinä samalla.”
Timi Maunula on toisen vuoden liiketalouden opiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta, mutta hän kutsuu itseään mielellään myös yrittäjäksi yrittäjyystaustansa ja opiskelupaikkansa takia. Timi on DreamUpissa mukana juontajana.
”En ole ihan täysin varma omasta jutustani, mutta koen olevani jo aika lähellä. Tykkään hirveästi tehdä kaikkea ja olla joka paikassa mukana. Tiimiakatemia on antanut älyttömän hyvät mahdollisuudet kokeilla ihan mitä tahansa, minkä kautta voi löytää sen oman juttunsa. Yrittäminen on se mun juttu. Uskon, että tällä hetkellä käynnissä oleva projekti, joka sisältää vaatebrändin ja -ilmiön rakentamista, on lähimpänä sitä, mitä haluan tehdä tulevaisuudessakin.”
Oman juttunsa Timi löysi viime kesänä ensimmäisen korkeakouluvuoden jälkeen. Oman alan kesätyöpaikat olivat kiven alla, joten hän päätti perustaa yrityksen yhdessä kaverinsa kanssa. Yrityksen ideana on tarjota kotiinkuljetus autolle autokauppojen yhteydessä, sillä vastaavaa palvelua ei autojen kohdalla ole ennen ollut tarjolla, vaikka esimerkiksi ruokaa ja elektroniikkaa saa ostettua verkosta suoraan kotiovelle. Kesäyrittäjyys oli Timin mukaan oikea oppimiskokemus, joka myös johdatteli oivallukseen siitä, että yrittäminen on se oma juttu. Yritys on tällä hetkellä olemassa pöytälaatikossa, ja Timi toivoo pääsevänsä työskentelemään yrityksen nimissä vielä tulevaisuudessakin.
Tiimiakatemiassa Timi toimii 12 hengen Osuuskunta Mahtiassa team leaderina. Brändin rakentaminen on kiinnostanut häntä jo kauan, ja hän koki Tiimiakatemian antavan parhaimmat mahdollisuudet sen oppimiseen – siksi hän päätti hakea Tiimiakatemiaan ensimmäisen vuoden liiketalouden opintojen jälkeen. Tällä hetkellä Timi rakentaa projektinaan omaa vaatebrändiä projektiryhmänsä kanssa. Ajatus projektista syntyi jo kesällä, kun Instagramissa vastaan tuli Timin vanhan koulukaverin piirustuksia. Huomattuaan tuttunsa suuren kehityksen ja ”törkeen makeen” piirustustavan Timi lähti kyselemään kaverin kiinnostusta piirustusten kaupallistamiseen. Tällä hetkellä heillä on käsissään ensimmäinen testiprintti hupparista. Suunnitelmana on tehdä rajoitetut erät skeitahtavista mallistoista, ja tavoitteena on myös mahdollisesti vaatteiden valmistaminen käsityönä Suomessa. Markkinoinnin he haluavat tehdä hyvin eri tavalla kuin kukaan muu. Monia markkinointitempauksia on jo suunnitteilla – kirjaimellisesti vain avaruus on rajana.
”Kaiken toimintamme takana on kunnioitus niitä ihmisiä kohtaan, jotka tekevät sitä, mistä oikeasti tykkäävät tai mitä rakastavat. Ei koulussa sanota, että rupea ammattiskeittaajaksi tai -laskettelijaksi, ennemminkin saatetaan sanoa, että ei kannata skeitata tai lasketella työkseen. Kuitenkin osa saa tehtyä siitä suurimmasta intohimostaan työnsä.”
Joonas Pylvinen on neljännen vuoden ohjelmistotekniikan insinööriopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Joonas on DreamUpin Kokemustorilla esittelemässä nelihenkisen tiiminsä virtuaalitodellisuuspeliä, jota he ovat kehittäneet jopa puolustusvoimien käyttöön.
”Mun oma juttu on yrittäminen, sillä tykkään paljon valikoida sitä, mitä teen. Virtuaalinen ja lisätty todellisuus kiinnostavat minua todella paljon, ja niiden parissa tulen toivottavasti työskentelemään myös tulevaisuudessa. Näiden lisäksi myös yhteisöjen rakentaminen on todella tärkeää minulle.”
Alkuperäisessä simulaatiossa ollaan armeijassa puolijoukkueteltassa, jossa lämmitetään kamiinaa puilla virtuaalitodellisuudessa. Ideaa lähdettiin kehittämään vakavampaan suuntaan, kun Joonas törmäsi Slushissa vanhaan äidinkielen opettajaansa. Opettaja on ollut mukana FinEdu VR -hankkeessa, jossa tutkitaan virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia opetuskäytössä. Kun Joonas kertoi omasta unelmastaan tehdä harjoitussimulaatioita puolustusvoimien käyttöön, opettaja lupasi selvitellä asiaa. Asia eteni, ja lopulta puolustusvoimilta osoitettiin kiinnostusta – kunhan simulaatio toimisi taisteluensiapukoulutuksena. VR-pelin ansiosta tiimi pääsee myös mukaan Tanskan Nordefco ADL -konferenssiin huhtikuussa, joka on pohjoismaiden puolustusyhteistyön koulutustilaisuus.
Innostus yrittäjyyteen on syntynyt vasta ammattikorkeakouluopinnoissa, mutta tietotekniikasta Joonas on ollut kiinnostunut jo pienestä asti. Ensimmäisen kerran hän kuuli virtuaalitodellisuuslaseista ollessaan 10-vuotias. Hän kertoo kuvitelleensa silmilleen lasit, ja samaan aikaan ajaneensa autopelin kierrosta ympäri silmät kiinni. Edelleen VR-maailma kiehtoo: virtuaalitodellisuudessa voi luoda sellaisia maailmoja, kun vain itse haluaa. Lisätty todellisuus tulee Joonaksen mukaan todennäköisesti osin jopa korvaamaan virtuaalitodellisuutta, joten kiinnostus sitä kohtaan on luonnollinen jatkumo.
Joonas onkin ollut mukana monenlaisissa projekteissa esimerkiksi Osuuskunta Dynamon kautta, ja tälläkin hetkellä käynnissä on projektit esimerkiksi hackaton-tapahtuman ja pelikahvilan parissa. Joonas kertoo olleensa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jolloin hän on voinut kertoa omasta kiinnostuksestaan. Ilman verkostoja Joonas tuskin olisi päässyt näin moneen mukaan.
”Kaikilla toimilla pyrin ottamaan askelia lähemmäs lopullista unelmaani, eli taistelusimulaatioiden luomista sotilaskoulutusta varten. Kaikki projektit ohjaavat sinne päin.”
30. tammikuuta 2018
10. lokakuuta 2017
Asiakasymmärrys:
Argumentoiva essee: Customer Insight -kyvykkyyden hyödyntäminen yrityksen kilpailuedun rakentamisessa
Kilpailu kiristyy. Toimijoita markkinoilla on yhä enemmän, ja erottuminen muista on hankalaa. Sanotaan, että liiketoiminnan keskiössä ovat asiakkaat – avainsana tähän erottumiseen onkin asiakkaiden ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen. Asiakkaiden
toimita on usein ennustamatonta ja monimutkaista, eivätkä he yleensäitsekään tiedä, mitä haluavat. Juuri siksi customer insight on ehdottoman tärkeä väline yrityksen kilpailuedun rakentamisessa.
Ihmismieli on monimutkainen. Sen syövereistä on hankala löytää jäsenneltyjä sisältöjä edes itse – en itsekään osaa sanoin kuvailla moniakaan tuntemuksiani. Eipä siis ihme, että yrityksissä on ongelmia ymmärtää asiakkaiden ajatuksia. Tutkimukset ovat hirveitä rahasyöppöjä, asiakkaat eivät helposti suostu yhteistyöhön ja suostuessaan ajatustulvasta ei oikein saa otetta. Sosiaalisen median kautta saadaan vaivattomasti ja nopeasti läjäpäin tietoa, mutta sitä ei osata tulkita tai hyödyntää millään tavalla. Lopulta kaikki käytetty raha ja aika valuvat hukkaan – se siitä hehkutetusta customer insightista.
Onnistuessaan customer insight on kuitenkin kuin lottopotti yritykselle. Ei tarvita välttämättä kuin yksi tiedonjyvänen, jolla voi päästä jo alkuun. Yhtenä tunnettuna esimerkkinä onnistuneesta customer insightin hyödyntämisestä voidaan käyttää saippuamerkki Dovea. Dove osasi löytää tietomassoista sen yhden olennaisen tiedon, jota varmastikaan moni tutkimuksiin osallistunut ei osannut edes itse tiedostaa tai ainakaanääneen sanoa: laajoissa ja monikansallisissa taustatutkimuksissa selvisi, että vain 2 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kokivat itsensä kauniiksi (Bahadur 2014).
Saatua syvällistä ymmärrystä voi hyödyntää laajalti yrityksen lähes jokaisessa toiminnossa. Customer insightista voi hyötyä aina yrityksen strategian rakentamisesta lähtien. Kun tuntee asiakkaansa, on helpompi miellyttää heitä ja suunnitella strategiset keinot, joilla olla parempi kuin kilpailijansa. Strategian pohjalta myös johtaminen helpottuu, vaikkakin johtamisen on oltava kyllin joustavaa jatkuvan asiakkaiden analysoimisen ja strategisen ketteryyden takia. Doven arvot korostavat hyvinvointia ja jokaisen kauneutta, ja visiona on asiakkaiden oman kehonkuvan edistäminen ja sen hyväksyminen, rohkaisematta peittelemään sitä meikein (Dove Company History and Review: Real Beauty, Real Soap! 2016). Näiden toteuttamiseksi he ovat suunnitelleet strategian, mutta ovat myös valmiita reagoimaan muutoksiin asiakkaiden toiminnassa ja mielipiteissä. Tällaisen strategisen ketteryyden taustalla on omien asiakkaidensa tunteminen ja sitä kautta tulevien muutosten ennakoiminen.
Customer insightin avulla saadulla tiedolla voidaan kehittää joko olemassa olevaa tuotetta entistäkin paremmaksi tai luoda ihan uusi, asiakkaiden toivoma tuote. Strategian mukaisesti Dove lähti työstämään tuotteita, joilla jokainen voisi huolehtia kehostaan. Doven tapauksessa ei tyydytty vain tuotekehitykseen, vaan lähdettiin panostamaan erityisesti markkinointiin: vallassa oleviin ulkonäköihanteisiin ja niiden aiheuttamiin paineisiin päätettiin ottaa kantaa ”Real Beauty” -kampanjalla, jossa korostettiin jokaisen olevan kaunis omana itsenään, oli kroppa sitten minkä tahansa muotoinen tai värinen.
”Real Beauty” yläkäsitteen alla julkaistiin monen vuoden ajan erilaisia alakampanjoita. Ensimmäiseksi vuonna 2004 Dove julkaisi ”Tick Box” -nimisen kampanjan, joka toi Doven verkkosivuille 1,5 miljoonaa kävijää (Bahadur 2014). Massamedian huomioidessa kampanjaa dollarin myyntiluvut nousivat vain kuukaudessa kaksi prosenttia (Jeffers 2005). Onnistumisen siivittämänä Dove jatkoi kampanjaansa – ”Dove Real Beauty Sketches” -kampanjavideo oli vuonna 2013 kaikista katsotuin mainosvideo (Botibol 2016).
Huffington Postin mukaan 70 prosenttia yrityksistä, jotka tarjoavat laadukkaimmat asiakaskokemukset, luottavat asiakaspalautteeseen (Afshar 2015). Customer insightin ansiosta yritys voi vastata entistäkin paremmin asiakkaan tarpeeseen ja viestiä sitä, mitä asiakkaat haluavat kuulla. Samalla asiakkaiden lojaalius brändiä kohtaan kasvaaja syntyy entistäkin syvempiä asiakassuhteita. Yritys voi olla askeleen edellä kilpailijoitaan päästessään asiakkaidensa pään sisälle customer insightin työkaluin. Jokainen epävarma nainen haluaa kuulla olevansa kaunis – korostamalla kaikennäköisten ja -muotoisten naisten kauneutta Dove myös pystyi varmistamaan sen, että joka ikinen nainen kokee Doven tuotteet omikseen. Doven syvällinen asiakasymmärrys johti sen laajaan tietoisuuteen ympäri maailman ja yhdeksi tunnetuimmaksi brändiksi, jonka saippuoita ostetaan enemmän kuin minkään muun merkin (Dove Company History and Review: Real Beauty, Real Soap! 2016).
Informaatiota tulee kieltämättä suuria määriä, eikä se välttämättä ole jäsenneltyä. Markkinoijan tulisi osata kysyä itseltään, mitä hän haluaa tietää ja miten hän sitä haluaa hyödyntää. Siten yritys voi päästä käsiksi tietoon, jonka avulla kilpailijat on mahdollista jättää varjoonsa ja kasvattaa sekä brändiään että markkinaosuuttaan. Syvällinen asiakasymmärrys on todellakin rahansa arvoista pääomaa: Dovenkin tapauksessa myyntiluvut puhuvat puolestaan, kun kampanjan aloituksesta vuoteen 2014 myynti oli kasvanut 1,5 miljardia dollaria (Neff 2014). Yksi tutkimuskerta 2000-luvun alussa on Doven tapauksessa johtanut kymmenen vuoden kampanjaan, joka toimii uudestaan ja uudestaan ja joka muistetaan edelleen – se siis todellakin on maksanut itsensä takaisin.
Lähteet:
Afshar, V. 2015. 50 Important Customer Experience Stats for Business Leaders. Huffington Post. Viitattu 30.9.2017. http://www.huffingtonpost.com/vala-afshar/50-important-customer-exp_b_8295772.html.
Bahadur, N. 2014. Dove ‘Real Beauty’ Campaign Turns 10: How A Brand Tried To Change The Conversation About Female Beauty. Huffington post. Viitattu 30.9.2017. http://www.huffingtonpost.com/2014/01/21/dove-real-beauty-campaign-turns-10_n_4575940.html.
Botibol, A. 2016. The power of customer insight marketing. BlueVenn. Viitattu 30.9.2017. https://www.bluevenn.com/blog/the-power-of-customer-insight-marketing.
Dove Company History and Review: Real Beauty, Real Soap! 2016. Maple Holistics. Blogikirjoitus. Viitattu 30.9.2017. https://www.mapleholistics.com/blog/dove-company-history-and-review-real-beauty-real-soap/.
Jeffers, M. 2005. Behind Dove’s ”Real Beauty”. Adweek. Viitattu 30.9.2017. http://www.adweek.com/brand-marketing/behind-doves-real-beauty-81469/.
Neff, J. 2014. Ten Years In, Dove's 'Real Beauty' See ms to Be Aging Well . AdAge. Viitattu 30.9.2017. http://adage.com/article/news/ten-years-dove-s-real-beauty-aging/291216/.
Ihmismieli on monimutkainen. Sen syövereistä on hankala löytää jäsenneltyjä sisältöjä edes itse – en itsekään osaa sanoin kuvailla moniakaan tuntemuksiani. Eipä siis ihme, että yrityksissä on ongelmia ymmärtää asiakkaiden ajatuksia. Tutkimukset ovat hirveitä rahasyöppöjä, asiakkaat eivät helposti suostu yhteistyöhön ja suostuessaan ajatustulvasta ei oikein saa otetta. Sosiaalisen median kautta saadaan vaivattomasti ja nopeasti läjäpäin tietoa, mutta sitä ei osata tulkita tai hyödyntää millään tavalla. Lopulta kaikki käytetty raha ja aika valuvat hukkaan – se siitä hehkutetusta customer insightista.
Onnistuessaan customer insight on kuitenkin kuin lottopotti yritykselle. Ei tarvita välttämättä kuin yksi tiedonjyvänen, jolla voi päästä jo alkuun. Yhtenä tunnettuna esimerkkinä onnistuneesta customer insightin hyödyntämisestä voidaan käyttää saippuamerkki Dovea. Dove osasi löytää tietomassoista sen yhden olennaisen tiedon, jota varmastikaan moni tutkimuksiin osallistunut ei osannut edes itse tiedostaa tai ainakaanääneen sanoa: laajoissa ja monikansallisissa taustatutkimuksissa selvisi, että vain 2 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kokivat itsensä kauniiksi (Bahadur 2014).
Saatua syvällistä ymmärrystä voi hyödyntää laajalti yrityksen lähes jokaisessa toiminnossa. Customer insightista voi hyötyä aina yrityksen strategian rakentamisesta lähtien. Kun tuntee asiakkaansa, on helpompi miellyttää heitä ja suunnitella strategiset keinot, joilla olla parempi kuin kilpailijansa. Strategian pohjalta myös johtaminen helpottuu, vaikkakin johtamisen on oltava kyllin joustavaa jatkuvan asiakkaiden analysoimisen ja strategisen ketteryyden takia. Doven arvot korostavat hyvinvointia ja jokaisen kauneutta, ja visiona on asiakkaiden oman kehonkuvan edistäminen ja sen hyväksyminen, rohkaisematta peittelemään sitä meikein (Dove Company History and Review: Real Beauty, Real Soap! 2016). Näiden toteuttamiseksi he ovat suunnitelleet strategian, mutta ovat myös valmiita reagoimaan muutoksiin asiakkaiden toiminnassa ja mielipiteissä. Tällaisen strategisen ketteryyden taustalla on omien asiakkaidensa tunteminen ja sitä kautta tulevien muutosten ennakoiminen.
Customer insightin avulla saadulla tiedolla voidaan kehittää joko olemassa olevaa tuotetta entistäkin paremmaksi tai luoda ihan uusi, asiakkaiden toivoma tuote. Strategian mukaisesti Dove lähti työstämään tuotteita, joilla jokainen voisi huolehtia kehostaan. Doven tapauksessa ei tyydytty vain tuotekehitykseen, vaan lähdettiin panostamaan erityisesti markkinointiin: vallassa oleviin ulkonäköihanteisiin ja niiden aiheuttamiin paineisiin päätettiin ottaa kantaa ”Real Beauty” -kampanjalla, jossa korostettiin jokaisen olevan kaunis omana itsenään, oli kroppa sitten minkä tahansa muotoinen tai värinen.
”Real Beauty” yläkäsitteen alla julkaistiin monen vuoden ajan erilaisia alakampanjoita. Ensimmäiseksi vuonna 2004 Dove julkaisi ”Tick Box” -nimisen kampanjan, joka toi Doven verkkosivuille 1,5 miljoonaa kävijää (Bahadur 2014). Massamedian huomioidessa kampanjaa dollarin myyntiluvut nousivat vain kuukaudessa kaksi prosenttia (Jeffers 2005). Onnistumisen siivittämänä Dove jatkoi kampanjaansa – ”Dove Real Beauty Sketches” -kampanjavideo oli vuonna 2013 kaikista katsotuin mainosvideo (Botibol 2016).
Huffington Postin mukaan 70 prosenttia yrityksistä, jotka tarjoavat laadukkaimmat asiakaskokemukset, luottavat asiakaspalautteeseen (Afshar 2015). Customer insightin ansiosta yritys voi vastata entistäkin paremmin asiakkaan tarpeeseen ja viestiä sitä, mitä asiakkaat haluavat kuulla. Samalla asiakkaiden lojaalius brändiä kohtaan kasvaaja syntyy entistäkin syvempiä asiakassuhteita. Yritys voi olla askeleen edellä kilpailijoitaan päästessään asiakkaidensa pään sisälle customer insightin työkaluin. Jokainen epävarma nainen haluaa kuulla olevansa kaunis – korostamalla kaikennäköisten ja -muotoisten naisten kauneutta Dove myös pystyi varmistamaan sen, että joka ikinen nainen kokee Doven tuotteet omikseen. Doven syvällinen asiakasymmärrys johti sen laajaan tietoisuuteen ympäri maailman ja yhdeksi tunnetuimmaksi brändiksi, jonka saippuoita ostetaan enemmän kuin minkään muun merkin (Dove Company History and Review: Real Beauty, Real Soap! 2016).
Informaatiota tulee kieltämättä suuria määriä, eikä se välttämättä ole jäsenneltyä. Markkinoijan tulisi osata kysyä itseltään, mitä hän haluaa tietää ja miten hän sitä haluaa hyödyntää. Siten yritys voi päästä käsiksi tietoon, jonka avulla kilpailijat on mahdollista jättää varjoonsa ja kasvattaa sekä brändiään että markkinaosuuttaan. Syvällinen asiakasymmärrys on todellakin rahansa arvoista pääomaa: Dovenkin tapauksessa myyntiluvut puhuvat puolestaan, kun kampanjan aloituksesta vuoteen 2014 myynti oli kasvanut 1,5 miljardia dollaria (Neff 2014). Yksi tutkimuskerta 2000-luvun alussa on Doven tapauksessa johtanut kymmenen vuoden kampanjaan, joka toimii uudestaan ja uudestaan ja joka muistetaan edelleen – se siis todellakin on maksanut itsensä takaisin.
Lähteet:
Afshar, V. 2015. 50 Important Customer Experience Stats for Business Leaders. Huffington Post. Viitattu 30.9.2017. http://www.huffingtonpost.com/vala-afshar/50-important-customer-exp_b_8295772.html.
Bahadur, N. 2014. Dove ‘Real Beauty’ Campaign Turns 10: How A Brand Tried To Change The Conversation About Female Beauty. Huffington post. Viitattu 30.9.2017. http://www.huffingtonpost.com/2014/01/21/dove-real-beauty-campaign-turns-10_n_4575940.html.
Botibol, A. 2016. The power of customer insight marketing. BlueVenn. Viitattu 30.9.2017. https://www.bluevenn.com/blog/the-power-of-customer-insight-marketing.
Dove Company History and Review: Real Beauty, Real Soap! 2016. Maple Holistics. Blogikirjoitus. Viitattu 30.9.2017. https://www.mapleholistics.com/blog/dove-company-history-and-review-real-beauty-real-soap/.
Jeffers, M. 2005. Behind Dove’s ”Real Beauty”. Adweek. Viitattu 30.9.2017. http://www.adweek.com/brand-marketing/behind-doves-real-beauty-81469/.
Neff, J. 2014. Ten Years In, Dove's 'Real Beauty' See ms to Be Aging Well . AdAge. Viitattu 30.9.2017. http://adage.com/article/news/ten-years-dove-s-real-beauty-aging/291216/.
1. helmikuuta 2016
Mediadiplomi: Juuri sopivasti juntit toisilleen – äkkilähtö Tinderistä parisuhteeseen
Oli kesä 2014. Juhannuksena Tuusulassa sillä hetkellä asuva Sami, 28, oli ajelemassa työkaverinsa kanssa pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Nordkappiin. Huumorimielessä he jokaisella pysähdyspaikalla tyhjensivät Tinderinsä melko raa’allakin suodattimella.
- Se oli sellaista roadtripin välikevennystä aina, Sami kertoo nauraen.
Sodankylän kohdalla sama toistui, ilman minkäänlaisia poikkeuksia. Samalla paikkakunnalla kotonaan juhannusta viettänyt Jenny, 27, oli yksi näistä, joka sai matchin Samin Tinder-pelailuissa.
Aluksi Jenny oli vain yksi muiden joukossa – yksi niistä, joiden kanssa Samin oli tarkoitus vain jutella. Sami aloitti keskustelun pian kyselemällä kuulumisia, mutta se kuoli nopeasti.
Kumpikaan ei osannut tässä vaiheessa arvata, että saman kesän alussa testimielessä ladattu sovellus ja juuri tämä kyseinen henkilö tulisi muuttamaan koko elämän vain parin kuukauden sisällä.
Muutaman päivän päästä Jenny lisäsi Tinderiin kaikille yhteyksilleen näkyvän kuvan parvekkeeltaan tekstillä "Romeo, mikset ole jo huutelemassa?". Tätä kommentoineiden joukossa oli myös Sami, joka valitteli välimatkaa.
Se oli ensimmäinen muisto, jonka Jenny ja Sami toisistaan muistavat tarkasti.
Siitä lähtien keskustelu alkoi etenemään sujuvasti ja niin, että se tuntui erilaiselta kuin muiden kanssa: Jenny ja Sami huomasivat heti jakavansa samanlaisen huumorintajun, käyvänsä rehellisen syvällisiä keskusteluja ja pystyvänsä olemaan omia ”juntteja” itsejään.
Keskustelu siirtyi pian Whatsappin puolelle, ja jo kahden viikon päästä Jenny osti junaliput Rovaniemeltä Tikkurilaan.
- Blogini nimi oli ennen Ikisinkku. En oikein ikinä uskonut tapaavani ketään näin, sillä en kovin helposti ala vakaviin suhteisiin. Vielä muutama viikko ennen junamatkaakin olin uhonnut kaverilleni, etten ikinä lähde Oulua kauemmas miestä tapaamaan, mutta siinä sitä sitten mentiin, Jenny naurahtaa ja toteaa niiden olevan kliseisiä viimeisiä sanoja ennen kuin tajuaa ”sen olevan menoa nyt”.
Jenny istui junassa vatsa täynnä perhosia, mutta lopulta Helsinkiin Samin luokse päästyään ujous hälveni ja kaikki tuntui oikealta.
- Pelkäsin jäätyväni alussa, mutta en sitten onneksi niin tehnytkään. Tuli heti fiilis, että tämä on se tuttu Sami, jonka kanssa olen jutellut netin välityksellä, Jenny toteaa.
- Ensitreffipaikkana Korkeasaari oli hyvä, sillä siellä varmasti keksii puhuttavaa, lisää Sami naurahtaen.
Jo saman illan aikana he päättivät alkavansa seurustelemaan ja sen mukaan vuosipäivää vietetään 15. heinäkuuta.
Hyvin pian pitkä välimatka alkoi vaivaamaan, ja Jenny ja Sami alkoivat pohtia yhteen muuttamista. Asiasta teki ajankohtaisen näin pian myös se, että Jenny oli saanut harjoittelupaikan Helsingistä.
Jenny itse kertoo miettineensä ja varmistelleensa myös Samilta moneen otteeseen sitä, ovatko he varmasti tosissaan asian kanssa:
- Välillä ihan hirvitti ajatella, että ei herranjumala, kun tämä kaikki tapahtuu niin nopeasti.
Nopeudestaan huolimatta pariskunta kuitenkin kertoo, etteivät he ainakaan itse törmänneet kritiikkiin läheisten suunnalta, vaan saivat täyden tuen päätökseensä. Iän puolesta vakavampaa parisuhdetta oli lähinnä jo odotettu vanhempienkin suunnalta. Lisäksi luottamusta varmasti lisäsi alusta asti se, että Jennyllä ja Samilla oli satunnaisia yhteisiä kavereita.
Vanhemmat pitivätkin jo silloin lastensa tulevasta avopuolisosta. Neuvoksi Jennylle annettiin ”Kotiin voi aina palata. On hyvä lähteä kokeilemaan ja jos ei onnistu, niin tulee vain takaisin”.
Viiden viikon päästä ensitapaamisesta ja kolmen tapaamiskerran jälkeen Jenny muutti Samin luo Tuusulaan.
- Ei ole oikein missään vaiheessa ollut sellaista epävarmuutta, että ei voisi edetä. Jotenkin on vaan luottanut ja halunnut heittäytyä tähän juttuun kokonaan, Jenny kertaa.
Nykyään kumpikaan heistä ei osaa kuvitella elämäänsä ilman toisiaan.
- Saattaa jopa olla, että olisi jäänyt montakin mahdollisuutta käyttämättä ilman Jennyä, Sami tiivistää kertoessaan heidän kummankin saaneen suhteestaan tietynlaista rohkeutta elämään sekä paljon uusia kokemuksia.
Yhteisen matkan varrella onkin nähty asumispaikkana Tuusulan jälkeen vielä Riihimäki ja tällä hetkellä Ikaalinen. Suunta on määrätietoisesti kohti Lappia, sillä sekä Samille että sieltä kotoisin olevalle Jennylle luonto ja oma tila ovat tärkeitä.
Lapissa sijaitsevan yhteisen kodin lisäksi Jenny ja Sami voivat nähdä itsensä 10 vuoden päästä naimisissa ja mahdollisesti jopa vanhempina lapsille, mikä tosin riippuu hyvin pitkälti elämäntilanteesta, sillä vielä he eivät ehtisi olemaan tarpeeksi kotona lastensa kanssa.
Jenny ja Sami ovat oiva esimerkki siitä, kuinka parisuhteessa ollaan niin läheisesti toisissaan kiinni, mutta silti annetaan toisilleen lupa omaan elämään: Sami joutuu usein olemaan poissa kotoa päiviä töidensä ja harrastustensa takia, mutta Jennylle tällainen yksinolo on vain positiivista silloin tällöin.
- Totta kai sitä silloin ikävöi toisiaan, vaikkei sitä aina uskallakaan myöntää. Kyllä kotiin on aina mukavampi tullakin, kun tietää, että siellä odottaa joku, joka ikävöi, he kertovat yhdessä.
Lisää omaa aikaa ja tilaa tulee ensi vuonna, kun Jenny muuttaa osittain Joensuuhun keskeneräisten opintojensa takia. Etäsuhde ei kuitenkaan jännitä pariskuntaa, vaikka yhteinen aika jääkin silloin vielä vähemmälle kuin nyt. Yliopisto-opinnoissa kun ei kuitenkaan ole aina sidottu olemaan paikanpäällä ja muutenkin yksi lukuvuosi on hyvin lyhyt aika.
Pariskunnalla on omat tapansa pitää suhde kasassa kiireisen arjen keskellä: vaikkei romanttisuus ilmenekään suhteessa normaalia arkiromanttisuutta ihmeellisemmin, he viettävät välillä somettomia yhteisiä iltoja ja muistavat päivittäin sanoa toisilleen kauniita sanoja.
- Rakastan sinua tulee sanottua joka päivä jossain välissä, viimeistään illalla. Vaikka sen sanominen onkin automaatiota, se ei ole vain sanojen helinää. Kyllä siinä on se tunne mukana aina, Jenny hymyilee.
Miten Jenny ja Sami nykyään muistelevat Tinderiä?
- Totta kai se madaltaa kynnystä jutella uusille ihmisille. Epäilen myös, että se jollain tasolla jopa vähentää syrjäytymistä. Esimerkiksi kipeässä eroamistilanteessa siitä varmasti voi olla apua, Sami summaa.
Jenny toteaa Tinderin toimivan erityisesti Lapissa paremmin kuin etelämmässä. Hän kertoo tuntevansa kotiseudultaan useita Tinder-pariskuntia, sillä yleisesti ottaen Lapissa käyttäjät etsivät todennäköisemmin vakavaa parisuhdetta.
Hän lisää sovelluksen olevan todella raadollinen ulkonäköpainotteisuutensa takia, mutta niinhän se menee muutenkin.
Jennyn ja Samin kohdalla tämä raadollisuus toimi, koska he vastaavat toistensa ihanteita. Sitä paitsi ilman Tinderiä Jenny ja Sami eivät ehkä ikinä olisi tavanneet.
- Maaliskuussa 2014 lähes eksyimme samaan aikaan samaan baariin. Lisäksi yhteisten tuttujemme kautta se olisi voinut olla mahdollista jossain kohtaa elämää. Joitain satunnaisia mahdollisuuksia siis olisi saattanut olla tapaamiselle. Eri asia kuitenkin on, olisimmeko kiinnittäneet huomiota toisiimme, ja kuinka juttu olisi lähtenyt etenemään livenä, Jenny kertoo.
Mediadiplomi: Mätchääkö?
Ympäri maailman jo yli 50 miljoonalla on se, mikäli on uskominen markkinoinnin tietopankki DMR:n tilastoihin. Tämä luku sisältää henkilöt, jotka käyttävät sitä aktiivisesti kuukausittain, eli todellinen kokeilleiden määrä on varmasti huomattavasti suurempi. Peräti 10 miljoonaa käyttää sitä aktiivisesti jopa päivittäin.
Suomessakin sitä on kokeillut mainostoimisto Miltton Creativen mukaan jo vuoteen 2014 mennessä yli 100 000, jonka jälkeen määrä on varmasti kasvanut roimasti.
Suurista käyttäjämääristä huolimatta sitä ei voi pitää auki julkisella paikalla. On noloa kertoa ulkopuoliselle oikeasti tapaavansa sitä kautta ihmisiä, ja sen käyttö on ennemminkin vain läppä.
Se on pinnallisuuden huippu, rakkauden vastakohta, vääräuskoisten paikka. Se on tabu. Se on Tinder.
Trendin suunta kohti vähemmän noloa
Tinder on tämän hetken ehdottomasti suosituin deittisovellus, joka mobiililaitteen paikkatietojen perusteella etsii lähellä toisiaan liikkuvia ja antaa näin mahdollisuuden tykätä toisesta henkilöstä.
Vaikka Tinder on perustettu vasta vuonna 2012, on sen suosio ohittanut jo monet vanhemmat deittisivustot ja -sovellukset.
- Tinderin helppous tekee siitä niin suositun. Siinä korostuu tietynlainen pelimäisyys, joten sitä käytetään kepeästi ilman suurempia taka-ajatuksia ja ”epätoivoisuutta”, selittää Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Juuso ”Tindermeister” Puranen, joka on viimeisen vuoden ajan koonnut Tinder-aiheista graduaan. Gradua varten hän on haastatellut 15 henkilöä.
Suosittu Tinder onkin. Vaikka monet ajattelivat sen olevan nopea tähdenlento vuonna 2014 suosion räjähtämisen jälkeen, edelleen sinne liittyy päivittäin uusia käyttäjiä. Tämän huomaa esimerkiksi silloin, kun on selannut kaikki henkilöt läpi – seuraavana päivänä Tinderistä löytyy jälleen selattavaa.
Miltton Creativen mukaan suosio on mennyt jopa yli Twitterin.
Käyttäjistä moni ei ole aiemmin edes uskonut deittisivustojen toimivuuteen, joten käyttö voi tuntua nololta. Esittelyistä löytyy teksti ”voin valehdella missä tavattiin” ja harva myöntää edes kavereilleen käyttävänsä sovellusta ennen kuin joku törmää hänen julkiseen profiiliinsa.
Silti on selvää, että niin Tinderin kuin muidenkin deittisivustojen käyttäminen julkisestikin on nykyään suvaitumpaa kuin ennen. Tinderin käyttö selitetään läpällä tai sillä, että ”kaveritkin käyttävät”. Kynnys Tinderin käytön myöntämiseen on laskenut, kun kavereidenkin kanssa voi keskustella sieltä löytyvistä ihmisistä.
- Tinder on vähentänyt nettideittailuun liittyvää häpeää. Psykologisesta näkökulmasta tämä on hieno asia. Läheiset ihmissuhteet ovat ihmisen terveydelle yhtä tärkeitä kuin ruoka tai uni. Ystävien verkosto helpottaa sosiaalista yksinäisyyttä, mutta se ei poista kumppanin kaipuusta johtuvaa emotionaalista yksinäisyyden tunnetta, Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologi Elina Nurminen kertoo.
Nurminen on ollut mukana tekemässä pienimuotoista 109 vastaajan nettikyselyä, joka koskee Tinderiä. Hän kertookin kyselyssä vastanneista yli 80 % etsivän Tinderistä pitkäaikaista seurustelusuhdetta. 80 % on iso määrä ihmisiä – koska harva asiaa silti myöntää.
Amorin apulainen…
Asenne Tinderiä kohtaan vaihtelee suuresti. Toisten mielestä se on hyödyllinen kanava löytää uutta keskusteluseuraa tai jopa enemmän, kun taas osa ahdistuu siellä erityisesti naisia kohtaan yleisistä vihjauksista ja kokee, etteivät intressit muiden ihmisten kanssa kohtaa.
- Tinder koetaan hauskana ja hyödyllisenä, mutta toisaalta ahdistavana, pinnallisena ja ulkonäkökeskeisenä, kuvailee Puranen gradunsa pohjalta.
Myös syitä Tinderin käytölle löytyi jos minkälaisia. Purasen mukaan monella ei ole selkeitä tavoitteita, vaan etsitty asia vaihtelee hyvin paljon käytön aikana.
- Syitä ovat esimerkiksi ajanviete ja huvi, treffailu, ihmisten tapaaminen ja heihin tutustuminen, lyhytaikaisten suhteiden etsiminen, seksiseura ja kavereiden etsiminen. Myös matchien keräilyä harrastettiin jonkin verran, hän ynnää.
Seksiseuran etsiminen olikin yllättävän yleistä. Nurmisen mukaan 28 % vastanneista etsi vakituista seksiseuraa, kun taas kertaluontoista etsi 18 %.
Entä treffailu, onko se sitten yleistynyt myös nettideittailussa?
- Tinder-treffien määrät vaihtelivat yhdestä yli sataan. Yleisin oli noin viidet Tinder-treffit. Eli voisi sanoa, että kyllä treffit ovat aika yleisiä, Puranen toteaa.
Myös Nurminen kertoo, että 84 % vastanneista oli ollut treffeillä Tinderissä tapaamansa henkilön kanssa.
- Oletin aluksi, että Tinderin myötä Suomeen rantautuu amerikkalainen deittikulttuuri, johon kuuluu usean ihmisen tapailu yhtä aikaa. Selvityksemme osoitti kuitenkin, että suurin osa sinkuista deittasi yhtä ihmistä kerrallaan, Nurminen kuvailee.
Ihmiset ottavat siis enemmän tosissaan sovelluksen ja siellä törmäävänsä ihmiset, vaikka toisin voisi luulla.
Nurmisen mukaan kyselyssä vastanneista 17 % oli löytänyt Tinderistä pitkäaikaisen seurustelukumppanin.
Purasella tilanne oli vielä yleisempi, vaikkakin täysin tarkoituksellisesti: noin puolet haastatelluista oli löytänyt vakavan suhteen Tinderin kautta.
- Kaksi haastateltavaa asui yhdessä Tinderistä löytyneen kumppanin kanssa ja näistä toinen odotti ensimmäistä yhteistä lasta, hän kertoo.
…vai itsetunnon kohottaja ja pelkkä ajanviete?
Tinderin peliluontoisuus ei silti ole kiellettävissä.
- Moni haastatelluista tunnusti tekevänsä päätöksen tykkäämisestä suoraan pelkän profiilikuvan perusteella – ja yleensä negatiiviseen suuntaan, Puranen kuvailee.
Peliluontoisuus saattaa helposti johtaa siihen, että jotkut hakevat sieltä vain matcheja ja siten haluavat nostaa markkina-arvoaan. Itsetuntoon se vaikuttaa useimmiten positiivisesti, mutta myös päinvastaisia vaikutuksia voi olla: torjutuksi tuleminen sattuu.
- Deittikulttuuri on muuttunut hyvin nopeaksi. Päätökset yhteydenpidon jatkumisesta tai päättämisestä tehdään vaikka yhdessä sekunnissa. Siinä ei jää paljoa tilaa huomioida toisen tunteita. Keskustelukaveri voi kadota bittiavaruuteen jälkiä jättämättä. Tällaiset torjunnat ilman selitystä ovat uusi menettämisen muoto sinkuille, Nurminen kertoo.
Itse Nurmisen mukaan paras asenne Tinderissä olisi ajattelutapa ”olen lähestymisen arvoinen”.
- Tinder näyttää toisinaan vahvistavan niitä käsityksiä, joita sinkulla on itsestään jo valmiiksi.
Juttu Morossa: http://moro.aamulehti.fi/2016/02/11/matchaako-tinder-on-yha-tabu/
Suomessakin sitä on kokeillut mainostoimisto Miltton Creativen mukaan jo vuoteen 2014 mennessä yli 100 000, jonka jälkeen määrä on varmasti kasvanut roimasti.
Suurista käyttäjämääristä huolimatta sitä ei voi pitää auki julkisella paikalla. On noloa kertoa ulkopuoliselle oikeasti tapaavansa sitä kautta ihmisiä, ja sen käyttö on ennemminkin vain läppä.
Se on pinnallisuuden huippu, rakkauden vastakohta, vääräuskoisten paikka. Se on tabu. Se on Tinder.
Trendin suunta kohti vähemmän noloa
Tinder on tämän hetken ehdottomasti suosituin deittisovellus, joka mobiililaitteen paikkatietojen perusteella etsii lähellä toisiaan liikkuvia ja antaa näin mahdollisuuden tykätä toisesta henkilöstä.
Vaikka Tinder on perustettu vasta vuonna 2012, on sen suosio ohittanut jo monet vanhemmat deittisivustot ja -sovellukset.
- Tinderin helppous tekee siitä niin suositun. Siinä korostuu tietynlainen pelimäisyys, joten sitä käytetään kepeästi ilman suurempia taka-ajatuksia ja ”epätoivoisuutta”, selittää Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Juuso ”Tindermeister” Puranen, joka on viimeisen vuoden ajan koonnut Tinder-aiheista graduaan. Gradua varten hän on haastatellut 15 henkilöä.
Suosittu Tinder onkin. Vaikka monet ajattelivat sen olevan nopea tähdenlento vuonna 2014 suosion räjähtämisen jälkeen, edelleen sinne liittyy päivittäin uusia käyttäjiä. Tämän huomaa esimerkiksi silloin, kun on selannut kaikki henkilöt läpi – seuraavana päivänä Tinderistä löytyy jälleen selattavaa.
Miltton Creativen mukaan suosio on mennyt jopa yli Twitterin.
Käyttäjistä moni ei ole aiemmin edes uskonut deittisivustojen toimivuuteen, joten käyttö voi tuntua nololta. Esittelyistä löytyy teksti ”voin valehdella missä tavattiin” ja harva myöntää edes kavereilleen käyttävänsä sovellusta ennen kuin joku törmää hänen julkiseen profiiliinsa.
Silti on selvää, että niin Tinderin kuin muidenkin deittisivustojen käyttäminen julkisestikin on nykyään suvaitumpaa kuin ennen. Tinderin käyttö selitetään läpällä tai sillä, että ”kaveritkin käyttävät”. Kynnys Tinderin käytön myöntämiseen on laskenut, kun kavereidenkin kanssa voi keskustella sieltä löytyvistä ihmisistä.
- Tinder on vähentänyt nettideittailuun liittyvää häpeää. Psykologisesta näkökulmasta tämä on hieno asia. Läheiset ihmissuhteet ovat ihmisen terveydelle yhtä tärkeitä kuin ruoka tai uni. Ystävien verkosto helpottaa sosiaalista yksinäisyyttä, mutta se ei poista kumppanin kaipuusta johtuvaa emotionaalista yksinäisyyden tunnetta, Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologi Elina Nurminen kertoo.
Nurminen on ollut mukana tekemässä pienimuotoista 109 vastaajan nettikyselyä, joka koskee Tinderiä. Hän kertookin kyselyssä vastanneista yli 80 % etsivän Tinderistä pitkäaikaista seurustelusuhdetta. 80 % on iso määrä ihmisiä – koska harva asiaa silti myöntää.
Amorin apulainen…
Asenne Tinderiä kohtaan vaihtelee suuresti. Toisten mielestä se on hyödyllinen kanava löytää uutta keskusteluseuraa tai jopa enemmän, kun taas osa ahdistuu siellä erityisesti naisia kohtaan yleisistä vihjauksista ja kokee, etteivät intressit muiden ihmisten kanssa kohtaa.
- Tinder koetaan hauskana ja hyödyllisenä, mutta toisaalta ahdistavana, pinnallisena ja ulkonäkökeskeisenä, kuvailee Puranen gradunsa pohjalta.
Myös syitä Tinderin käytölle löytyi jos minkälaisia. Purasen mukaan monella ei ole selkeitä tavoitteita, vaan etsitty asia vaihtelee hyvin paljon käytön aikana.
- Syitä ovat esimerkiksi ajanviete ja huvi, treffailu, ihmisten tapaaminen ja heihin tutustuminen, lyhytaikaisten suhteiden etsiminen, seksiseura ja kavereiden etsiminen. Myös matchien keräilyä harrastettiin jonkin verran, hän ynnää.
Seksiseuran etsiminen olikin yllättävän yleistä. Nurmisen mukaan 28 % vastanneista etsi vakituista seksiseuraa, kun taas kertaluontoista etsi 18 %.
Entä treffailu, onko se sitten yleistynyt myös nettideittailussa?
- Tinder-treffien määrät vaihtelivat yhdestä yli sataan. Yleisin oli noin viidet Tinder-treffit. Eli voisi sanoa, että kyllä treffit ovat aika yleisiä, Puranen toteaa.
Myös Nurminen kertoo, että 84 % vastanneista oli ollut treffeillä Tinderissä tapaamansa henkilön kanssa.
- Oletin aluksi, että Tinderin myötä Suomeen rantautuu amerikkalainen deittikulttuuri, johon kuuluu usean ihmisen tapailu yhtä aikaa. Selvityksemme osoitti kuitenkin, että suurin osa sinkuista deittasi yhtä ihmistä kerrallaan, Nurminen kuvailee.
Ihmiset ottavat siis enemmän tosissaan sovelluksen ja siellä törmäävänsä ihmiset, vaikka toisin voisi luulla.
Nurmisen mukaan kyselyssä vastanneista 17 % oli löytänyt Tinderistä pitkäaikaisen seurustelukumppanin.
Purasella tilanne oli vielä yleisempi, vaikkakin täysin tarkoituksellisesti: noin puolet haastatelluista oli löytänyt vakavan suhteen Tinderin kautta.
- Kaksi haastateltavaa asui yhdessä Tinderistä löytyneen kumppanin kanssa ja näistä toinen odotti ensimmäistä yhteistä lasta, hän kertoo.
…vai itsetunnon kohottaja ja pelkkä ajanviete?
Tinderin peliluontoisuus ei silti ole kiellettävissä.
- Moni haastatelluista tunnusti tekevänsä päätöksen tykkäämisestä suoraan pelkän profiilikuvan perusteella – ja yleensä negatiiviseen suuntaan, Puranen kuvailee.
Peliluontoisuus saattaa helposti johtaa siihen, että jotkut hakevat sieltä vain matcheja ja siten haluavat nostaa markkina-arvoaan. Itsetuntoon se vaikuttaa useimmiten positiivisesti, mutta myös päinvastaisia vaikutuksia voi olla: torjutuksi tuleminen sattuu.
- Deittikulttuuri on muuttunut hyvin nopeaksi. Päätökset yhteydenpidon jatkumisesta tai päättämisestä tehdään vaikka yhdessä sekunnissa. Siinä ei jää paljoa tilaa huomioida toisen tunteita. Keskustelukaveri voi kadota bittiavaruuteen jälkiä jättämättä. Tällaiset torjunnat ilman selitystä ovat uusi menettämisen muoto sinkuille, Nurminen kertoo.
Itse Nurmisen mukaan paras asenne Tinderissä olisi ajattelutapa ”olen lähestymisen arvoinen”.
- Tinder näyttää toisinaan vahvistavan niitä käsityksiä, joita sinkulla on itsestään jo valmiiksi.
Juttu Morossa: http://moro.aamulehti.fi/2016/02/11/matchaako-tinder-on-yha-tabu/
2. marraskuuta 2015
Sammon keskuslukion musikaali Kuplat
Kuplat on tarina kulttuurien kohtaamisesta. Kaksi nuorta, kultissa elämänsä viettänyt Maria ja ekoyhteisössä kasvanut Kain karkaavat suljetuista yhteisöistään ja kohtaavat toisensa vieraassa maailmassa. Sopeutumisessa apuna heillä on Veronika, nuori ja villi bloggaaja, joka omaa ylellisen elämän ja paljon valtaa. Veronika näyttää heille mitä on hauskanpito ja mitä kaikkia mahdollisuuksia maailma tarjoaa.
Mihin Kain ja Maria päätyvät keskellä maailman ristituulia ja mitä kaikkea he matkan varrella oppivat itsestään, kulttuuristaan ja maailmasta?
Musikaalin teossa on ollut mukana noin 100 Sammon keskuslukion opiskelijaa ja sen käsikirjoitus sekä musiikkikappaleet ovat heidän omaa käsialaansa.
Pääsin pitkin projektia niin käsikirjoittamaan, tuottamaan kuin myös lavastamaan musikaalia. Toimin myös musikaalin markkinointipäällikkönä.